Punto medio = puoliväli

Vaihtoajastani (tästä puolesta vuodesta) on nyt takana suunilleen puolet, ja saman verran on edessä. Tuntuu hurjalta, miten nopeasti aika on hurahtanut, ja tämän jaksan todeta aina vaan jokaisessa postauksessani. Mutta mitä tämä vaihtarielämä on ollut tähän asti? Ainaista biletystä ja löysäilyä koulun kanssa? Ehei, vaikka äkkiä niin voisi kuvitella, ja monesti ihmisillä on sellainen käsitys.

Allekirjoitan täysin sen, kun joku minulle ennen vaihtoon lähtöä sanoi, että jokainen tekee vaihtovuodesta juuri sellaisen kuin itse haluaa. Toki tiettyjä peruspilareita ei voi itse muuttaa, kuten kouluun liittyviä asioita ja miten hommat siellä toimivat, tai minun tapauksessani eivät ole toimineet täysin odotetusti. Mitä kouluun tulee muuten, on opiskelu yliopistossani täällä Madridissa hyvin erilaista verrattuna siihen opiskeluun mihin on tottunut Suomessa. Opiskelen yksityisessä yliopistossa, josta paikalliset opiskelijat maksavat huiman summan vuodessa, joten taso ei ole erityisen helppo. Eivät vaatimukset aivan kohtuuttomiakaan ole, mutta kyllä kouluun joutuu panostaa enemmän, mitä odotin. Kaikkea muuta (opiskelua hauskempaa) tekemistä löytyy ympäriltä kuitenkin niin paljon, että en odota saavani huippuarvosanoja, eikä se ole todellakaan tarkoituskaan. Ei vaihtoon lähdön tarkoitus ole opiskelu. Mitä tuohon mainitsemaani kaikkeen muuhun, opiskelua hauskempaan, tekemiseen tulee, on kyse pitkälti omasta aktiivisuudesta. Kannatan itse ehdottomasti, ja tähän mennessä olen kokenut parhaaksi, että lähtee vaan kaikkeen mahdolliseen mukaan.

Minun kohdallani ainaisen tai pelkän bilettämisen sijaan vaihtoaika on pitänyt sisällään paljon matkustelua. Täältä käsin on niin paljon helpompi ja edullisempi lähteä reissaamaan lähiympäristöön, joten tilaisuus kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Uusien paikkojen näkeminen on rikkaus, ja todellakin avartaa ja avaa silmiä. Lisäksi kaikki täällä tai täältä johonkin tehdyt reissut antavat unohtumattomia ja arvokkaita muistoja, ja ainutlaatuisia hetkiä mukavien ihmisten kanssa.

Elämä täällä vaihdossa on paljon rennompaa kuin Suomessa, ja sitä rakastan. Osittain fiilis tulee varmasti siitä, että tuntuu kuin olisi matkalla. Arkisia (ainakaan samoja kuin Suomessa) murheita ei ole, vaan korkeintaan ainut huolenaihe on lähtisikö ensi viikonloppuna Marokkoon vai hetkinen...Marokkoon. Eli siis kyllä! Tulevan viikon viikonlopun to-su tulen viettämään eksoottisessa ja viettelevässä Marokossa. Olen tästä super innoissani!

Täällä siihen on oikeasti havahtunut, miten suuri paikka maailma on.

Vaihdon alussa, ennenkuin paikalliseen elämänrytmiin oli tottunut, tuntui monesti, etteivät omat rutiinit sovi kuvioihin millään. Ajan kuluessa aloin kuitenkin sopeutua ja sopeutua tänne aina vaan paremmin. Väkisin huolettomampi asenne on tartunnut, ja monet asiat kyllä hoituvat omalla painollaan ja kiirettömästi, eli mañana (=huomenna), kuten espanjalaisilla on tapana sanoa.

Täällä Espanjassa Halloween on paljon suurempi juttu kuin Suomessa, ja kaikkia Halloween koristeitä ja muuta krääsää näkyi jo viikkoa ennen Halloweeniä. Tänään illalla menemme yhdessä kämppäkavereideni kanssa Halloween fiestoihin, jotka järjestetään yhden toisen vaihtaritytön asunnossa. Kutsussa oli pukukoodina Halloween-teemaan sopiva look, joten katsotaan mitä kivaa keksitään. Truco o trato, karkki vai kepponen?

Besos, Eveliina

Fin de semana con mi mejor amiga

Nyt vasta ehdin kirjoittelemaan kuulumisia edeltävältä viikonlopulta. Aika menee niin nopeasti, tällä hetkellä vaihto on suunilleen puolessa välissä, ja tuntuu, etten ole ollut täällä kauaakaan. Suomesta olen kyllä kuullut sekä perheeltä, että ystäviltä, että heistä tuntuu kuin olisin ollut poissa jo paljon kauemmin. Huomenna minulla on edessä ensimmäinen tentti täällä koulussa. Jännittää, koska en tiedä yhtään mitä odottaa, ja kuinka vaativia kokeet täällä yliopistossa ovat. Täytyy vain yrittää parhaani, ja sen on riitettävä. Minulla oli myös useampi laaja essee kirjoitettavana, ja ne uurastin onneks pois työn alta jo viime viikolla. Ensi viikolle jää vielä kaksi tenttiä, sekä muutama palautettava tehtävä. Taisin jo kerran aiemmin todeta, ettei tämä vaihto koulun kannalta ihan lomailua sentään ole, vaan kyllä täällä täytyy/saa oikeasti opiskellakin. Onneksi sain kuitenkin edellisestä viikonlopusta hurjasti energiaa ja virtaa, kun paras ystäväni Suomesta oli luonani pitkän viikonlopun. Se oli huippua.

Ihanainen Madde.

Meille kävi tosi hyvä tuuri säiden suhteen, saimme nauttia kesästä ja lämmöstä (+25!! ja enemmän). Tänne taisi tulla siis joku "takakesä", koska paikallistenkin mukaan normaalisti tähän aikaan vuodesta ei ole näin lämmintä. En kyllä valita yhtään!

Retiro puistossa.

Oli aivan ihanaa nähdä pitkästä ja höpöttää monet jutut ystäväni kanssa, ja juttua kyllä riitti. Näytin ja esittelin Madridista sen parhaat puolet, ja neljän päivän aikana ehdimme tehdä kaikkea kivaa. Kunnon tyttöjen laatuaikaa kera shoppailun, herkuttelun, hyvän ruoan ja juoman, auringosta nauttimisen sekä rentoutumisen. Söimme tottakai monta kertaa tapaksia ja maistelimme tinto de veranoa, koska mikäs sen madridilaisempaa. Kävimme yhtenä iltana kattoterassilla, koska halusin, että myös ystäväni näkee Madridin yövalossa, se on upea! Sunnuntaina kävimme Retiro puistossa soutelemassa siellä sijaitsevalla lammella, se oli todella hauskaa.

Tekolampi keskellä Retiro-puistoa, jossa voi soudella.

Tinto de verano = "Kesänviini", melkein kuin sangriaa, mutta hieman miedompaa.

Tapas y vino tinto, mm!

 

Ystävälleni taisi tarttua kaupoista vielä enemmän mukaan kuin minulle, ja hänellä tekikin matkalaukun pakkauksen kanssa vähän tiukkaa. En edes halua ajatella, millä itse meinaan kuljettaa kaikki ostokseni sitten takaisin Suomeen (ehkä oma yksityinen jetset?). Tuntui todella hassulta, kun puhuimme jotain joulusta. Joulu tuntuu tällä hetkellä täällä lämmössä niin kaukaiselta, vaikka normaalisti tähän aikaan vuodesta alan jo tunnelmoida joulua täysillä, koska rakastan sitä. Kynttilät, lämpimä viltin sisälle kietoutuminen, ja kuppi kuumaa glögiä = täydellinen yhdistelmä. On toki myös monia muita asioita, joita kaipaan Suomesta, mutta ajattelen, että pääsen/joudun tuttujen asioiden pariin kuitenkin taas myöhemmin. Haluan nyt nauttia täysillä tästä ajasta, koska takuuvarmasti palatessa Suomeen tulen kaipaamaan täältä niin montaa eri asiaa.

Herkuttelua.

 

Tänään myöhemmin ajattelin käydä hankimassa liput muutamalle tulevalla reissulle (mm. Lissabon here I come!). Tästä lisää myöhemmin. Ulkona näyttää aurinkoiselta, taidankin suuntailla nauttimaan auringosta pian. Hasta luego!

Besos, Eveliina

Barcelona

Tämä edeltävä viikonloppu kului aurinkoisessa, lämpimässä, ja vielä erittäin kesäisessä Barcelonassa. Olimme reissussa neljän suomalaisen voimin. Meillä on ollut täällä kyläilemässä koulukaverimme Suomesta, ja hänkin oli mukana reissussa. Oli tosi kiva reissata neljästään. Olen käynyt Barcelonassa kerran aiemminkin vuonna 2012 äitini kanssa, ja ihan yhtä ihana kaupunki oli edelleen kuin se oli silloinkin.

Barcelonan purjevenesatema.

Kävelimme ja kiertelelimme kaupungilla, nautimme hyvästä säästä, herkuttelimme ja vietemme nollausta kaikesta Madridin hulinasta. Ei sillä, etteikö menoa ja meininkiä riittäisi Barcelonassakin. Käytiin katsomassa Barcelonan keskustassa sijaitseva Antonio Gaudin suunnittelemaa kirkkoa, joka on yksi Barcelonan tärkeimmistä nähtävyyksistä. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1882, mutta kirkon rakentaminen on edelleen kesken.

Sagrada Família roomalais-katolilainen kirkko.

Kirkko oli sisältä upea.

Kirkkoa sisältä.

Vertaillessa Madridia ja Barcelonaa on niissä molemmissa omat hyvät puolensa. Madrid on maan pääkaupunki, ja tunnelma täällä on huomattavasti espanjalaisempi. Barcelona taas voittaa Madridin rantakaupunkitunnelmallaan, sillä se sijaitsee meren rannalla. Kaupunkien fiilis on hyvin erilainen. Toisaalta rakastan Barcelonan rentoutta ja leppoisuutta, mutta toisaalta yhtä paljon (ja enemmänkin) pidän Madridin vilkkaudesta sekä metropolimaisuudesta. Molemmat kaupungit ovat valloittaneet sydämeni totaalisesti. Kuitenkin Madridiin palatessa on sellainen tunne, että palaa "kotiin". Kaikki on täällä jo tuttua, ja lähellä. Kuulostaa ehkä hassulta sanoa suurkaupungista näin.

Barcelonan vanhan kaupungin kapeat hämyiset kujat ovat todella tunnelmallisia!

Kaunis auringonlasku satamassa.

Upea maisema ja ihana meri.

Tämän viikon perjantaina saan tänne parhaan ystäväni pitkäksi viikonlopuksi, ja en malta odottaa että nähdään! ❤ Ikävä on kasvanut tässä ajassa jo kovaksi. Tiedän jo nyt, että meillä tulee olemaan niin kivaa. Koulujuttuja on tullut aika paljon tehtäväksi viime aikoina, ja olen nyt ahkeroinut niiden parissa, jotta voin sitten hyvällä omalla tunnolla rentoutua ja viettää kunnon laatuaikaa ystäväni kanssa.

Besos, Eveliina

Qué bueno fin de semana una vez más

Hola chicos! Viime viikko vierähti taas nopeasti. Takana jälleen huippu viikonloppu. Perjantaina päivällä kävimme testaamassa täältä löytyvän ketjuruokapaikan, All you can eat buffetin. Buffetista löytyy todella laaja valikoima erilaisia salaatteja, makaronisalaatteja montaa erilaista, naudan-, porsaan-, ja kananlihaa, lohta, paellaa, pastaa, pizzaa... the list goes on. Unohtamatta jälkiruoaksi olevaa jäätekövalikoimaa, sekä erilaisia kakkuja ja vanukkaita. Nimensä mukaisesti paikan idea on "all you can eat", joten nälissään ei todellakaan tarvinnut poistua!
Illalla kävin tapaksilla Moncloassa (ei ihan Madridin ydinkeskusta-aluetta) yhden tanskalaisen ja yhden italialaisen vaihtaritytön kanssa. Löysimme sattumalta huippupaikan, josta sai 3,50 € tuopin olutta/sangriaa, sekä kaksi (isoa) tapasannosta. Perjantaipäivä meni siis melko ruokapainotteisesti, mutta ei voi valittaa. Hyvä ruoka on elämän suola!

Lauantaina aamupäivällä lähdimme yhdessä yhteensä kahdeksan bussilastillisen vaihrareita kanssa kohti Zaragozaa. Siellä järjestetään vuosittain Fiestas de Pilar- festivaalit, joiden alkuperäinen idea on uskollinen ja pyhimystä palvoma. Ajan myötä tapahtuma on kuitenkin muuttunut enemmän katujuhlamaiseksi ilotteluksi. Zaragoza sijaitsee n. 3,5h automatkan päässä Madridista (itään?), mutta matka kesti odotettua pidempään, koska tiellä oli niin paljon ruuhkaa. Saavuimme perille vasta myöhään iltapäivällä, ja paluukuljetus lähti takaisin kohti Madridia 3.30. Päivä oli siis pitkä ja rankka, mutta siitä huolimatta todella hauska ja unohtumaton kokemus. Kävelimme ympäsiinsä valtavan ihmismassan keskellä, kuuntelimme konserttia, juhlimme ja pidimme hauskaa. Taas tutustuin moniin uusiin ihmisiin, ja meillä oli kiva porukka kasassa koko illan. Madridissa olimme perillä aamulla klo 8, joten hieman jäi väsymys painamaan viikonlopusta.

Isäni saapui työnsä puolesta tänne Madridiin myöhään lauantai-iltana, ja hänen kanssaan tapasin sunnuntaina. Päivällä kävimme San Miguelin kauppahallissa tapaksilla, pitihän iskäkin tutustuttaa ihanaan kauppahalliin ja sen tarjoamiin sussa sulaviin tapaksiin. Siellä ollessamme tulin todella hyvälle mielelle, kun eräs täysin tuntematon nainen tuli kehumaan huiviani ja tyyliä, jolla sen olin sitonut. Tämä on juuri se piirre, josta täällä ihmisissä pidän. Samoin yhtenä päivänä koulussa siivooja kehui neulettani, ei näin varmasti Suomessa tapahtuisi.

Kauppahallin tapasvalikoimaa.

Sunnuntai-iltana kävimme syömässä ravintola Botínissa, joka on maailman vanhin ravintola (avattu vuonna 1725). Ruoka jäljitteli tuon ajan ruokaa, eli maut olivat todella perusmakuja ja ruoka melko erilaista kuin nykyään. Kokemuksena oli kiva nähdä ravintola ja päästä käymään siellä, mutta en kuitenkaan erityisesti suosittelisi paikkaa.

Ylikypsää possua ravintola Botínissa.

Botínin antiikkiset lautaset.

Viikonloppu oli siis herkullinen ja maukas! Eilen ja tänään täällä on ollut todella viileä (vain + 14) sää, mutta onneksi loppuviikoksi on luvattu taas yli kahtakymmentä astetta. Tänään saimme luokkakaverimme Suomesta kyläilemään luoksemme, joten Suomi-vieraita siis riittää, jee! Eilen illalla suuntasín vielä erääseen gaalaan, sekä syömään isäni kanssa. Lopussa kuvia Zaragozasta. Hasta luego!

Besos, Eveliina

Fiestas de pilar; concierto de Mula.

Zaragoza.

Zaragoza, taustalla Plaza de pilar.

Minä, Karen ja Paulin Zaragozassa, festivaalien perinne on tuollaiset musta-punaruudulliset huivit.

Illan hämärtyessä oli festivaaleilla ihanan tunnelmallista.

Madrid on herkuttelijan paratiisi

Espanjalaiset rakastavat ruokaa. Minä rakastan ruokaa. Tarvitseeko enää kysyä, miksi viihdyn täällä?

Ruoka on intohimo, ja ruoan ympärille keskittyy paljon asioita Espanjan kulttuurissa. Muun muassa illanvietto ystävien kanssa tapasten ja sangrian tai cañan (olut) ääressä on täällä todella tärkeää. Ruoka on isossa roolissa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Siitä nautitaan suurella sydämellä, jolla se myös valmistetaan.

Ruokatottumukset ovat kovin erilaiset verrattuna Suomeen. Espanjassa syödään oikeastaan pelkästään valkoista vehnäleipää, eikä kukaan varmaan edes tunne sanaa karppaus, haha. Ruokavalio koostuu muutenkin paljon enemmän hiilihydraateista, ja "pullasta", eikä esimerkiksi Suomessa sekä Pohjoismaissa näkyvää "proteiinitouhotusta" näy täällä ollenkaan. Espanjattaret ovat silti erittäin hoikkia ja hyvässä kunnossa, mutta tästä he saavat varmaankin kiittää geenejään. Tosin ruoka-annoskoot täällä ovat paljon pienempiä, ja vatsan täytteeksi syödään muutamia tapaksia kukkuralautasellisten sijaan.

Silmänruokaa.

Paellaa Valenciassa.

Erilaisia pieniä tapaksia.

Pidän todella paljon tapaksista, ja niitä onkin tullut syötyä usein. Silti varsinkin "alkuhuuman" jälkeen aloin kaivata niin sanotusti kunnon ruokaa. Marketeissa täällä on melko erilainen valikoima Suomen ruokakauppoihin verrattuna. Suomesta kaipaan erityisesti joitain maitotuotteita, kuten rahkaa ja raejuustoa, sekä ruisleipää. Pelastuksena onneksi Madridista löytyy monta Lidliä, joista saa eräänlaista ruisleipää (samantyylistä kuin Real) ja rahkaa! Toisaalta nyt elän täällä, joten ehkä pärjään tämän ajan paikallisillakin tuotteilla. Vihannekset ja hedelmät ovat paljon maukkaampia, etenkin, jos ostaa kauppahallista. Täällä on myös paljon pieniä leipomoita ja konditorioita, jotka ovat tällaisen herkkusuun heikko kohta.

Ihanan leipomo-konditorian ikkuna lähellä Puerta del Solia (yksi keskusaukio).

Mitä Madridissa on pakko maistaa? No niitä erilaisia tapaksia tietenkin. Tapasten lisäksi sangria, tinto de verano, churrot, paella, napolitana leivonnaiset, sekä muut leivokset, ja turrón (nougaata muistuttava, mantelinen herkku) ovat mielestäni kokeilun arvoisia.

Marenkia.

Dulces, dulces, dulces.

Kermaleivoksia!

Besos, Eveliina

Valencia

Lauantaiaamuna lähdimme Valenciaan klo 7, joten heräys oli todella aikainen. Matka bussilla Valenciaan kestää n. neljä tuntia, joten bussissa oli onneksi hyvin aikaa nukkua. Olimme reissussa Citylifemadrid-järjestön järjestämällä matkalla, ja meitä vaihtareita oli yhteensä neljä bussillista eli paljon! Olin odottanut tätä reissua innolla, ja nyt se vihdoin koitti.

Viikonloppu Valenciassa oli kaikinpuolin huippu, ja kokemuksena vielä enemmän, mitä olin odottanut. Kivoja uusia ihmisiä, aurinkoa, aurinkoista ja hyvää mieltä, rannalla oloa, Valencian kaupunkiin sekä yöelämään tutustumista, ja paljon paljon muuta! Espanjalainen ruoka paella on alunperin lähtöisin Valenciasta, joten sitä piti tietenkin testata illallisella sen kotikaupungissa. Mums, hyvää oli, vaikken erityisesti riisin ystävä olekaan.

Valencian kaunista keskustaa.

Valencian yksi keskusaukio.

 Myöhään illalla (00.30 jälkeen) suuntasimme lähes koko porukan voimin todella hienoon yökerhoon. Yökerho oli huikea, hieman eri tasoa mihin on tottunut Suomessa. Espanjalaiset ovat kunnon bilekansaa, ja täällä klubit ovat auki 6-7 saakka aamulla, ja sinne mennään usein vasta klo 01.00 jälkeen, joten juhliminen on myös melko rankkaa. Suomitytöllä on totuttelemista tähän rytmiin! Yökerhossa oli hauskaa, se koostui kahdesta eri osastosta, joista toisessa soi latinomusiikki, ja toisessa sitten perus diskojumputus. Tanssimme paljon ja ilta oli hauska.

Minä ja saksalainen tyttö Jasmin.

Yökerho Umbracle.

Hotellimme Valenciassa oli todella hieno 4 tähden hotelli, ja aamiainen suklaatäytteisten croisanttien (napolitana) ja ihanien tuoreiden hedelmien kera oli maittava. Sunnuntaina päivän vietimme ensin kävelemällä Valencian vanhaan keskustaan, ja shoppaillimme pienet matkamuistot mukaamme. Iltapäivällä suuntasimme Euroopan suurimpaan akvaarioon, Aquariumiin (espanjaksi Oceanogràfic)
ja se oli upea kokemus. Paikka oli ympäristöltään ja arkkitehtuuriltaan todella hieno ulkoa sekä sisältä. Akvaariosta löytyi pingviinejä, delfiinejä, haita (haitunneli), merileijonia, ja paljon muita eläimiä.

Akvaarion pääsisäänkäynti.

Tunnelma oli koko matkalla mukava, ja ihmiset eri kulttuureista tuovat täällä aina kivaa värikkyyttä mukanaan. Tämä oli ensimmäinen tällaisen järjestön järjestämä reissu, jolle osallistuin, ja tulevaisuudessa täytyy ehdottomasti osallistua samanlaisille reissuille lisää! Nyt pyörähtää taas uusi viikko käyntiin, viikot kuluvat kyllä huimaa vauhtia. Tämän viikon viikonloppuna lähden Zaragozaan (siellä on suuret festivaalit Fiestas de Pilar), sekä isäni tulee visiitille Madridiin, jee!

Valencian rannalta. Rakastan tätä kuvaa!

Besos, Eveliina